Vuodesta 1930 vuoteen 2030 - aikansa kutakin
Nykyinen Hellanmaan nuorisoseuran seurantalo on järjestyksessään jo kolmas, ja se on palvellut yhdistyksen toimintaa kaikista pisimpään, vuodesta 1930 alkaen. Jos rakennuksella olisi silmät, korvat ja suu, millaisia tarinoita talolla olisikaan kerrottavana? Menneisiin vuosikymmeniin mahtuu monenmoista.
Uuden seurantalon ensimmäinen vuosikymmen oli värikästä aikaa. Järjestettiin paljon iltamia, esitettiin näytelmiä ja harrastettiin lausuntaa. Vuoden kohokohta oli jokavuotinen Kesäjuhla. Lisäksi kylän oma urheiluseura Hellanmaan Pyrintö toimi yhteistyökumppanina urheilutapahtumien järjestelyissä. Joulukuussa 1932 tehtiin Hellanmaan puhelinkeskuspiirin kanssa vuokrasopimus, jolla yläkerrassa olevat vahtimestarin huoneet annettiin puhelinkeskuksen käyttöön ilman vuokraa 10 vuoden ajaksi.
Siirryttäessä vuoteen 1940 elettiin sota-aikaa, joka luonnollisesti lamaannutti toiminnan. Kokonaan nuorisoseuran toiminta ei kuitenkaan pysähtynyt, vaan jatkui naisvoittoisena. Talvisodan takia seurantalolla oli majoitettuna siirtoväkeä Käkisalmesta, joten tilaisuuksia ei senkään takia ollut mahdollista järjestää.
Sotien jälkeen ei jääty laakereille lepäämään. Vasta perustettuun näytelmäkerhoon ilmoittautui heti 30 jäsentä ja laulukuoron harjoitukset aloitettiin. 1940-luvun loppupuoliskon ajan nuorisoseuran toiminta oli kauttaaltaan vahvaa. Kesällä 1948 järjestettiin Hellanmaan nuorisoseuran 50-vuotisjuhla, ja vuonna 1949 Hellanmaan lausuntakuoro kutsuttiin esiintymään Helsingin Messuhallissa järjestettyyn tilaisuuteen, jossa paikalla oli tuhatpäinen yleisö. Vieraiden joukossa myös tasavallan presidentti J.K. Paasikivi puolisoineen.
Vuonna 1953 päätettiin alkuperäisen pärekaton päälle latoa tiilikatto. Koko 1950-luvun ajan nuorisoseuran toiminta oli edelleen vireää. Lausuntakuoron ja näytelmien lisäksi perustettiin kirjallisuuspiiri, joten sivistystä vaalittiin monin keinoin. Yhdistyksen jäsenmäärä vaihteli vuodesta riippuen noin 55-100 henkilön tienoilla.
Järjestöjen toiminnassa tapahtuu aaltoliikettä riippuen monista eri tekijöistä. Yleisesti ottaen 1960-luku oli epäkiitollista aikaa niin nuorisoseuraliikkeelle kuin monille muille puoluepoliittisesti sitoutumattomille järjestöille. Uuden keksinnön television tuleminen ja kansalaisopistotoiminnan voimakas laajentuminen maaseudullekin olivat vähentämässä nuorisoseurojen toimintaa. Toki toimintaa Hellanmaan nuorisoseuralla oli tälläkin vuosikymmenellä, mutta historiankirjoihin tältä ajalta on jäänyt hyvin vähän merkintöjä yhdistyksen kokouksista tai toiminnasta.
Hiljaista oli Hellanmaan nuorisoseuran toiminta myös 1970-luvulla. Vasta vuonna 1982 – seurantalon oltua tyhjillään liki kaksi vuosikymmentä – innostuivat kylän aktiivit taas herättämään toimintaa henkiin. Rakennuksen kunnostustyöt vaativat noin 30 hengen porukalta paljon, ja vuosi 1983 muistetaan erityisen toiminnantäyteisenä: tanhupiirin ja aerobic-jumpan lisäksi järjestettiin iltoja, joissa nuoret pelasivat lentopalloa, bingistä tai sählyä. Illoissa osa nuorista luki lehtiä ja kuunteli musiikkia ja vuoteen mahtui myös muutama elokuvaesitys. Kesällä 1984 vanha tiilikatto purettiin ja tilalle tuli uusi peltikatto. 1980-luvun loppu oli rakennuksen käytön kannalta taas hieman pirteämpää aikaa, mutta valitettavasti vuosikausia jatkunut kova tohina vaati veronsa: toiminnan vetäjät alkoivat väsymään.
1990-luvulla toiminta on säännöllisen epäsäännöllistä. Vuosikymmenen kohokohta osuu kesään 1993, kun Ylen kuvausryhmä saapuu Hellanmaan ja Kankaan kylään kuvaamaan TV-sarjaa “Hyvien ihmisten kylä”. Tämän jälkeen yhdistyksen toiminnassa on lähes 15 vuoden mittainen vaisumpi kausi vuosina 1993-2008.
Rakennukseen alettiin puhaltamaan uutta eloa taas vuonna 2008 ja sillä tiellä ollaan edelleen. Viimeisimmät kunnostustyöt päivittivät seurantalon 2000-luvulle ja tilat palvelevat hyvin. Koronapandemia on pysäyttänyt toiminnan, mutta tunnelin päässä nähdään valoa.
Mahtoikohan aikoinaan vuonna 1930 seurantalon rakennustöissä mukana ollut kökkäväki missään vaiheessa pysähtyä miettimään millaista Hellanmaan nuorisoseuran toiminta on 100 vuoden päästä? Tuskinpa. Vuosi 2030 oli heille kaukaista tulevaisuutta, mutta meille se on lähitulevaisuutta. Seurantalon 100-vuotisjuhlia odotellessa kaikki toiveet ja palaute seuran toimintaan liittyen otetaan ilolla vastaan. Ei anneta kylän kuihtua!
Kirjoittanut Janne Rauhala